Miten raha liikkuu netissä?

Monet eivät ole vielä täysin tietoisia siitä, millaiseen maailmaan laajakaistan piuha tai Wifi-yhteys oikein viekään. Rahaa ollaan jo totuttu maksamaan luottokorteilla nettikaupoissa, mutta monilla rahan liikuttelu on muuttunut jo varsin kansainväliseksi toiminnaksi. Aina ei välttämättä olla edes tietoisia siitä, minkä valtion lakeja oikein noudatetaan.

Freelancerit ja heitä uudemmat kevytyrittäjät ovat yksi joukko ihmisiä, joilla kysymykset rahan liikuttelusta tulevat vastaan. Paljonko maksaa tilisiirto ulkomaiseen pankkiin? Olisiko nettilompakko halvempi? Tarvitseeko nettilompakoissa makaavista rahoista ilmoittaa verottajalle?

Internet-liiketoiminta on kasvamassa räjähdysmäisesti ja mukaan on helppo lähteä. Perusasiat, kuten rahansiirrot, unohtuvat kuitenkin usein alkuinnostuksessa. Pienellä suunnittelulla voi välttää monta sudenkuoppaa ja säästää pitkällä (ja lyhyelläkin) tähtäimellä merkittäviä summia rahaa.

Nettibisnes ulkomailta käsin

Jos rahansiirto ja palvelut ovat täysin virtuaalisia, kannattaa harkita sitä, minne yrityksen perustaa. Hektisessä maailmassa bisnestä väännetään lentokentillä ja messuilla eri valtioissa. Virtuaaliset toimistot ovat tästä syystä suosittuja. Esimerkiksi Euroopan alueella on helppo pistää pystyyn toiminimi haluamaansa valtioon, ostaa osoite toimistotarjoajalta ja tehdä sitten kauppaa netissä.

Vaikka kansainvälinen kirjanpito onkin turhan stressaavaa useimmille, pienelläkin rahalla voi pyörittää nettifirmaa tilinpitäjineen kaikkineen. Tässä ei ole kyseessä veronkierto, vaan se on tavanomainen taktiikka, jota varsinkin suuret yritykset ovat jo pitkään hyödyntäneet kansainvälisessä kaupassa.

Jos ulkomailla liiketoimintaa harrastava asuu edelleen Suomessa, saattaa tilanne johtaa siihen, että tulot verotetaan kahdessa eri valtiossa. Kaksinkertainen verotus poistetaan kuitenkin Suomessa. Rahaa ei siis katoa, mutta likviditeettiin tämä voi toki vaikuttaa ikävällä tavalla. Verotuksessa noudatetaan pääsääntöisesti sen valtion säännöksiä, jossa sen pysyvä toimipaikka on

Ulkomailta käsin Suomeen palveluita myytäessä on myös se etu, että sillä arvolisäveroa ei välttämättä tarvitse maksaa lainkaan. Tämä johtaa tilanteeseen, että ulkomailta toimivat sivustot saavat kilpailuedun kotimaisiin palveluihin nähden, vaikka kieli olisikin edelleen suomi.

Tilisiirrot eivät liiku öisin

Vaikka rahavarannot eivät suinkaan enää makaa kultaharkkoina pankkien suurissa holveissa, myöskään digitaalisen rahan siirtely ei suju käden käänteessä. Bisneksen kannalta tilisiirrot voivat olla tuskallisen hidas vaihtoehto, koska rahan liikkuminen hoidetaan käsipelillä pankkien aukioloaikoina.

Syy tähän ei ole automatisaation puutteessa, vaan siinä, että pankkien rahasiirtoja valvoo jatkuvasti aivan oikea ihmissilmä. Katteen puute, epäily rikoksesta ja sadat muut tekijät saattavat johtaa siirron eväämiseen. Tilanne onkin johtanut monien maksukorttien, nettilompakoiden ja maksupalveluiden syntymiseen.

Vaikka pankit tarjoavatkin nettipalveluita, ei niitä voi nähdä puhtaasti netissä toimiviksi tekijöiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puhtaasti netissä toimivat palvelut eivät olisi valtioiden valvomia – jokainen luotettava nettilompakko toimii jonkin valtion finanssivalvojien tutkivan silmän alla siinä missä pankitkin.

Paypal, Skrill ja Neteller – Nettilompakoiden määrä kasvaa

Jos nettilompakon toimintamalli ei ole vielä selvä, kerrataan se lyhyesti. Ne toimivat maksuvälineinä, joita pystyy käyttämään eri nettisivuilla kuten debit-kortteja. Lähes kuka tahansa täysi-ikäinen voi omalla nimellä ja osoitteellaan avata nettlompakon. Niillä tehdyt maksut ovat välittömiä maksukorttien tapaan. Myös nettilompakkoon maksetut rahat saapuvat välittömästi.

Tämä toiminta ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan eri nettilompakot vaativat rahasiirroista vaihtelevan suuruisia komissioita. Niiden etu on kuitenkin nopeudessa. Erityisesti palvelut, joissa rahasiirtojen määrä on suuri, kuten esimerkiksi monet tunnetut suomalaiset nettikasinot, suosivat nettilompakoita.

Lain puitteissa nettilompakot toimivat kuten normaalit pankkitilit. Niiden rahaliikenne tulee ilmoittaa verottajalle normaalisti veroilmoituksen yhteydessä. Jos tulot ovat veronalaista tuloa, ne verotetaan kuten pankkitilin rahat. Rahojen piilottaminen nettilompakkoihin on rikos, joskaan niiden käyttöä ei tavallisesti valvota muutoin kuin rikosepäilyjen yhteydessä.

Trustly ja muut maksupalvelut

Kaikki maksutavat eivät vaadi rekisteröitymistä luottokorttien, pankkitilien tai nettilompakoiden tapaan. Pikamaksupalveluiden kuten Trustlyn käyttö perinteisten tilisiirtojen korvaajina on yleistynyt runsaasti. Käyttö on kuluttajalle ilmaista, joten monet ovat saattaneet maksaa ostoksiaan näillä palveluilla sitä tiedostamatta.

Maksupalveluiden etu on nettilompakoiden tapaan niiden nopeudessa. Vaikka käyttäjän silmään tapahtuma on samankaltainen kuin normaali tilisiirto, palvelu välittää maksun nopeasti perille.Siirto vaatii kuitenkin tavanomaisen tunnistautumisen nettipankissa toimiakseen.

Pikamaksupalvelut ovat päässeet uutisiin myös negatiivisessa mielessä. Esimerkki Osuuspankki ei ole ollut suosiollinen Trustlylla maksuja tehneille. Tilejä kuuleman mukaan jopa suljettu, joskin nykyisin asiaa katsotaan pitkälti sormien välistä. Kyseessä on ruotsalainen ja laillisesti toimiva yhtiö, mutta sen toiminta ei välttämättä täytä kaikkia eri pankkien käyttöehtoja.

Kryptovaluutat

On luonnollista, että kun syntyy uusi maksuympäristö, sille pitää saada myös oma valuutta. Netissä käydään enemmän kauppaa kuin minkään yksittäisen valtion alueella. Näin ollen tavanomaisen rahajärjestelmän rinnalle on kasvanut nippu erilaisia virtuaalisia valuuttoja, joista kuuluisin on varmasti Suomessakin uutisiin päässyt Bitcoin.

Tavallisesta rahasta poiketen kryptovaluutat eivät ilmesty tileille pankkien myöntämän velan mukana, vaan ne “louhitaan” laskemalla niille jatkuvasti kasvavaa suojausta. Monet ovat nähneet ne mielenkiintoisena sijoituskohteena, mutta niitä voi myös käyttää erilaisissa palveluissa siinä missä kotoisia eurojakin.

Se että raha ei ole fyysisesti tai edes minkään valtion tunnustamassa muodossa olemassa, ei tietenkään tarkoita sitä ettei kryptovaluuttoja voitaisi verottaa. Verotoimiston ilmoituksen mukaan “virtuaalivaluuttojen realisoitunut arvonnousu on veronalaista pääomatuloa”, eli jos sijoituksista poikii rahaa, niistä maksetaan myös normaalisti tuloveroa.

Miten hyödyntää eri maksutapoja internetissä?

Yrittäjän näkökulmasta eri maksutavat ovat mielenkiintoinen ilmiö. Kuluttaja-asiakkaille myydessä ei voi aina lähettää laskua perään ja odotella tilisiirtoja. Eri maksutapojen tarjoaminen vaatii kuitenkin sekä ajallista että rahallista panostusta, kun ne vaativat siirroista komissioita.

Perinteisesti nettikauppaa käyvät sivustot tarjoavat maksujen tekemiseen tavoiksi ainakin luottokortteja ja tilisiirtoa. Nettilompakoita näkee niin ikään usein – suomalaiset suosivat PayPalia mutta suosituimpana palveluna pysyy edelleen Neteller. Näitä maksutapoja kannattaa tarkastella tilannekohtaisesti.

Koska eri kuluttajat suosivat eri maksutapoja, niitä voi käyttää myös markkinoinnissa ja segmentoinnissa hyödyksi. Tämä kannattaa ottaa jo sivua suunnitellessa huomioon. Kaikkine ominaisuuksineen kaupallisen nettisivun rakentaminen on yllättävän työlästä varsinkin aloitteleville yrittäjille, mutta Webbipiste neuvoo mielellään näissä asioissa.

Omassa rahaliikenteessä kannattaa eri palveluiden tarjoamia siirtomaksuja vertailla tarkkaan, jos rahaliikenne on suurta tai jatkuvaa. Prosentteihin perustuvat komissiot voivat olla hyvä vaihtoehto, jos käytät paljon pieniä rahasiirtoja. Isoissa könttäsummissa on sen sijaan joskus parempi vaihtoehto maksaa maksusta kertasumma ilman prosenttiveloitusta.

Tietoa hinnoista löytyy varsin kattavasti maksupalveluita tarjoavien sivustojen omilta sivuilta. Myös kolmannen osapuolen sivustot vertailevat hintoja, mutta niiden tietojen ajantasaisuuteen ei aina voi täysin luottaa.

Voiko maksupalveluihin luottaa?

Maksupalveluiden toiminta perustuu samaan ideaan kuin pankitkin. Niitä käyttäessäsi osoitat luottamusta siihen, että tarjoaja pystyy maksamaan sinulle kirjatun rahasumman sitä pyytäessäsi. Sinulla on tähän myös lain suojaama oikeus ja normaalit kuluttajan oikeudet, eli rahasi eivät voi laillisesti kadota mihinkään.

Kaikki raha ei ole tietystikään olemassa – jos jokainen käyttäjä haluaa rahansa ulos, ei sitä voitaisi maksaa ulos. Sama tilanne on myös kaikissa säästöpankeissa: niiden pääoman suhde kaikkeen antolainaukseen on noin 2-4 prosentin luokkaa. On kuitenkin hyvä huomata, että suurimmat nettilompakot ovat kaikki yli 10 vuotta toimineita yrityksiä, joilla ei ole takanaan suuria luottamuskriisejä.

*Yhteistyöartikkeli julkaistu korvausta vastaan*

Posted on 10.1.2018 in Yhteistyö

Share the Story

Back to Top